Joulumielellä. Ollaan leivottu pipareita,tehty paljon paperilumihiutaleita ja mehiläisvaha kynttilöitä.
Ulkonakin oli jo pikkuisen lunta ja pakkasta,mutta nyt se on jo sulanut.
Kamerani on jotenkin rikki,kuviin tulee outoja viivoja. harmittaa,kun pieni muuttuu päiväpäivältä ja hetket jäävät taltioimatta. Olen kyllä sitten piirtämällä jotain tallentanut,mutta aika tavalla hitaampaa niin:-)
mukavaa viikonloppua.

          Ulkona sataa. isompi tyttö vietiin päiväkotiin ja pienempi nukkuu.

 He ovat toisilleen ja minulle niin kovin rakkaat.

  Mustasukkaisuutta ei ole ollut yhtään,itse varmaan olen se joka kenkuttelee eniten.

                      Välillä on aika rankkaa.

 Mutta kuitenkin tosi tosi ihanaa. opettelemme ja opimme kaikki uutta joka päivä.

(kuvat sumeita,koettakaa kestää)

                            Vanha huolen aiheeni nostaa taas päätään.
                     Nimittäin ruoan  sisältämät lisäaineet ja GMO muuntelu.

                    
Suomessa on perinteisesti luotettu ruoan puhtauteen,mutta näin ei enää ole,mikäli on koskaan ollutkaan.
Erityisesti itseäni sapettaa laitosruoan taso,kouluissa,päiväkodeissa,vanhainkodeissa ja sairaaloissa tarjotaan hyvin ravinne köyhää ja "täyteaineita2 sisältävää ruokaa.
Vai mitä sanotte kouluissa tarjottavan perunamuusin 20 stä  E-koodista.

 

Tai se,että sinänsä ok marjakiisseli ei suinkaan koostu marjoista,sokerista ja vedestä,vaan esanssisekoituksesta ja aika hillittömästä määrästä sokeria ja niitä e-koodeja.

 Kotona valmista ruoat itse lähes täysin luomu elintarvikkeista,joko oma kasvattamista tai ostetuista,niistä nyt sentään suunnilleen tietää mitä syö.
 Suomessa on taisteltu aikoinaa ilmaisen koulu ruoan puolesta ja tuntuisi hullulta ruveta kantamaan omia eväitä lapselle päiväkotiin,joka sentään on luomu ohjelmassa mukana. Tuleva esikoulunsa ja koulunsa tarjoaa paikanpäällä tehtyäluomuruokaa,mutta kyllä  se sitten maksaakin...

 Tämä kakku ei ole luomu,niinkuin  yleensä syömämme ruoka,joten lipsun sitä minäkin.-)

   Milla kirjoittaa myös aiheeseen liittyen ja aikalailla paremmin kuin minä.

Taas tuli vuosi täyteen,niin minulle,avioliitolleni,seurustelullemme,kuin tyttärellekin.
Huomaan palaavani vuodesta toiseen samoihin aikoihin samoihin ajatuksiin,kierrän jonkinlaista kehää.
Mietin mitä haluan elämältäni,ei silti etteikö se olisi onnellista ja ihanaa jo nyt,mutta koska haluan kehittyä koko ajan omana itsenäni ja tarjota lapsilleni mahdollisimmat hyvät olosuhteet kasvaa ja kehittyä,vahvoiksi,terveiksi,suvaitsevaisiksija onnellisiksi  ihmisiksi,mietin ovatko nämä elinolosuhteet joissa nyt olemme siihen kehitykseen parhaat.

 Haluan olla vapaa aikatauluista niin paljon,kuin mahdollista,enkä halua tehdä mitään työtä pelkästään rahan takia.

 Haluan olla lasteni kanssa niin paljon,kuin mahdollista.

 Haluan pois kaupungista,mutta en kuitenkaan koe ,että lapsille tekisi hyvää kasvaa ihan korvessa,varsinkin kun vanhempi on varsin sosiaalinen tapaus. paljon minua sosiaalisempi.

 Haluaisin kuitenkin tarjota heille enemmän itse kasvattamaamme ruokaa ja olla itsekin kaikin tavoin lähempänä maata ja luontoa.

 Haluan asua lähellä vettä ja kunnon metsää,tietäen,että voin syödä luonnonkasveja ja uida,kun haluan.

 Ennen ajattelin haluavani suuren vanhan,terveen talon jostakin maalta,mutta nyt olen valmis tinkimään niin koosta,kuin iästäkin. Tosin vanhan (ennen 1920 lukua rakennetun) vaihtoehto olisi itse rakentaminen/rakennuttaminen.

 Haluan maalata,piirtää.

 Haluan  nähdä tähdet,kun katson ulos ikkunasta.

kaikki vaikuttaa näin kovin selkeältä,mutta,koska en ole aivan näin itsekäs oikeassa elämässä on vielä muutama mutta matkassa.
Ja suuri osa näistä asioista toteutuu onneksi jo nyt.

Piirtäjä tyttö täytti 5 vuotta ja sai pikkusiskon.
Kuvia pienestä ja hauskoista puutarhassa vietetyistä 5,-vuotis synttäreistä olisi kyllä,mutta joku hassu poisti kuvaohjelman koko koneesta.
palailen paremmalla ajalla:-)

Fiskarsissa täytyy päästä käymään aina välillä,eniten tykkään ehkä syksystä,kun pikkuisen vähemmän ihmisiä turistoloimassa.
Vaikka turistina sitä tietty itsekin on. Koetettiin mennä pikkuisen eri reittejä,kuin yleensä,mutta varmaan nämäkin talot on jo moneen kertaan tänne taltiotu.
Huomenna ois laskettu aika vauvalle,mutta noinkohan mahtaa vielä syntyä...