kesäkuvia  Porvoosta ja pähkäilyä..

Viime aikoina olen ajatellut  aikalailla äitiyttä,naiseutta,omana itsenä olemista ja kaiken tämän yhdistämistä.

 Sitä minkälaista esimerkkiä lapsilleen näyttää ja haluaisiko ehkä muuttaa jotain.

Kevät on minusta hyvää aikaa muutenkin miettiä elämänsä suuntaa,tosin minä teen sitä toisinaan liiankin usein,niin,että oikein itseäni päänsisäinen jahkailuni ärsyttää.


 koetanpa siis  rauhoittua ja todeta,että Astronauttia minusta ei taida enää tulla,mutta koetan miettiä mitä ihan oikeasti tahtoisin työkseni tehdä,sitten kun töihin palaan.

 Minulla on taide alan koulutus,mutta viimeiset 7 vuotta olen puhunut tyttöjen koulutuksen puolesta.Supertärkeää työtä,mutta kenties haluaisin suunnata energiaani jonnekin muualle,mutta katsotaan nyt.

Nyt vanheimpain vapaalla ollessani pyrin ainakin  piirtämään ja joogaamaan päivittäin,myös hankkimaan joitain uusia taitoja,ihan vain omaksi ilokseni.
mutta kyllä tässä on välillä niin täydet päivät,etten meinaa saada nipistettyä edes tuota vähää itselleni. Yleensä joogaan aamusta ennenkuin tytöt heräävät tai pieni makoilee patjalla vieressä ja ihmettelee mitä se mamma oikein hommaa... pieni on onneksi aamulla aina iloinen ja hyväntuulinen.