Meidän perhe tykkää retkeillä. Yleensä viikonloppuna siis tehdään eväät ja suunnataan joko jonnekin pääkaupunkiseudulla tai sitten automatkan päähän retkeilemään.  Nyt oltiin Sipoossa ja Porvoonkin puolelle käväistiin.

 Pitkospuut veivät lintutornille.

Sipoossa Hindbyssä.

 Viimeksi oltiin näissä samoissa maisemissa syksyllä sienessä. 
Silloin oli tuon rinkkamatkalaisen laskettu aika jo mennyt ja kovasti mulla supisteli ja mietin,että tännekö kuusten keskelle tuo syntyy. Seuraavana päivänä vasta tuli lähtö sairaalaan. Olisihan se ollut hauska mennä sienikori kädessä osastolle:-)

Monessa blogissa on viimeaikoina suositeltu kaikenlaista,erityisesti metsään menemistä. Sitä suosittelisin minäkin,samoin kuin kaikenlaisen turhantärkeän pönötyksen unohtamista ja villivihannesten syömistä.
En nyt kuitenkaan aio suositella mitään sen enempää,vaan vien teidät pienelle retkelle yhteen suosikkipaikkaani noin 1,5h matkan päähän helsingistä.

Omasta pihasta ulos,mäkeä alas ja hiekkatienreunaa pitkin niin pitkälle kuin pääsee.
Hyvällä tuurilla näihin aikoihin tien joka kohta muuttuu vain poluksi reunalla näkyy kukkimassa Näsiä.
Valko,-ja sinivuokkoja nyt ainakin.
 Sitten haavikon läpi korkeassa heinässä kahlaten syvemälle metsään. (Täällä asuu myös liito-orava)

 

ja siellä se jo solisee puro,pieninä putouksina se laskee  lammesta järveen ja välillä on pieni lehto,jonka joku viisas aikoinaan on saanut suojelualueeksi. 

Täällä on hyvä hengittää ja katsella saniaisten kasvua,jättimäisiä kuusia sammalenpeittämine juurineen ja suosikkiani vanhaa pihlajaa.